Tänään on perjantai ja 26. päivä elokuuta. Päivä on ollut hyvin kaunis, aurinkoinen ja raikas ja asteita on ollut +24. Toivottavasti sää olisi tällaista yhtä kaunista ja lämmintä aina lokakuun loppuun asti.
Sirulandian elämään kuuluu mukavia asioita. Me valmistaudumme Espanjan matkalle lokakuun lopulla ja palaamme vasta maaliskuussa, jos silloinkaan. Mutta nyt aiomme nauttia...nauttia...ja nauttia elämästämme lämpimän auringon alla.
Mutta tässä päivänä muutamana katsahdin ikkunasta ulos. Ja mitä minun vanhat silmäni näkivätkään! Pienoinen jänis loikki nurmikolla ja välillä pysähtyi, haisteli, ja taas jatkoi kulkuaan. Liekö tämän kevään poikasia!
Mutta matkasta enemmän täällä:
Murun mutinat
Ja käsitöistä täällä:
Helenan käsityöt
Mutta nyt toivottelen teille kaikille oikein leppoisaa illan jatkoa!
22.2.2018
perjantai 26. elokuuta 2011
keskiviikko 17. elokuuta 2011
NYT ON JUHLAN AIKAA, NYT ON JUHLAN TAIKAA...
Tänään on keskiviikko ja 17. päivä elokuuta. Päivä on pilvinen ja asteita +15, mutta luvassa on +21, joten oikein hieno ilma juhlien viettoon. Onneksi saimme kaapinkin purettua ja kaikki on valmista juhlia varten. Tänään vietämme myös pienen kullanmurumme juhlia, kun hän täyttää 21. päivä jo 10 kuukautta, mutta siitä sitten taas enemmän tuona ajankohtana ja hänen omassa blogissaan, joka on Sirun blogi ja jossa kerron enemmän vain Sirusta.
Mutta nyt en tämän enempää tällä kertaa, vaan toivotan sydämellisesti onnea kaikille päivänsankareille tänään!
Mutta nyt en tämän enempää tällä kertaa, vaan toivotan sydämellisesti onnea kaikille päivänsankareille tänään!
sunnuntai 14. elokuuta 2011
SIRULANDIAN VALMISTAUTUMINEN JUHLIIN
Tänään on sunnuntai ja jo 14. päivä elokuuta. Sää on kuulakas ja aurinkoinen ja asteita on +13, mutta päivällähän se lämpenee huomattavasti.
Eilen saimme siis olohuoneemme aika hyvään kuntoon ja pappa pesi lattiatkin, joten nyt vielä jotain viimeistelyjä ja juhlat saavat tulla. Mutta missäs minä nyt sitten kudon, kun pöytäkin on siirretty toiselle puolelle huonetta? Minne siis laitan käsityöromppeeni? No, onhan siinä sohva, jonka tosin ötökkäni ovat valloittaneet. Mutta ihana tuolini on paikoillaan ja siinä on hyvä kutoa. Mutta enhän minä nyt vielä kudokaan enkä edes tiedä, mitä kutoisin. No, kait sitten sukkia, kun niitähän aina tarvitsee. Kunpa saisin tämän tulehduksen taas nujerrettua, vaan eipä oikein siltä näytä! No, sinnitellään ja levätään, niin eiköhän se sitten nujerru. Mutta nyt on olohuonekin jokseenkin hyvän näköinen, kun pöytäkin saa olla vain pöytänä eikä romppeiden kerääjänä. Pöytä saakoon oman arvonsa kukkineen ja enkeleineen. Kuvia myöhemmin luvassa!
Mutta nyt laitan muutaman kuvan näistä:
Tämän vasemmalla olevan kristallitaulun sain ihanalta ystävältäni matkamuistona ja enkelin sain Hymytytöltä ja Kultapojalta. Kiitos teille kaikille! Olette minulle rakkaita!
Ja tällaisia esineitä joutui pöytämme kantamaan väliaikaisesti ennenkuin nekin löysivät väliaikaiset paikkansa.
Mutta nyt toivottelen teille kaikille oikein ihanaa ja raikasta ja kuulakasta elokuun sunnuntaita!
Eilen saimme siis olohuoneemme aika hyvään kuntoon ja pappa pesi lattiatkin, joten nyt vielä jotain viimeistelyjä ja juhlat saavat tulla. Mutta missäs minä nyt sitten kudon, kun pöytäkin on siirretty toiselle puolelle huonetta? Minne siis laitan käsityöromppeeni? No, onhan siinä sohva, jonka tosin ötökkäni ovat valloittaneet. Mutta ihana tuolini on paikoillaan ja siinä on hyvä kutoa. Mutta enhän minä nyt vielä kudokaan enkä edes tiedä, mitä kutoisin. No, kait sitten sukkia, kun niitähän aina tarvitsee. Kunpa saisin tämän tulehduksen taas nujerrettua, vaan eipä oikein siltä näytä! No, sinnitellään ja levätään, niin eiköhän se sitten nujerru. Mutta nyt on olohuonekin jokseenkin hyvän näköinen, kun pöytäkin saa olla vain pöytänä eikä romppeiden kerääjänä. Pöytä saakoon oman arvonsa kukkineen ja enkeleineen. Kuvia myöhemmin luvassa!
Mutta nyt laitan muutaman kuvan näistä:
Mutta nyt toivottelen teille kaikille oikein ihanaa ja raikasta ja kuulakasta elokuun sunnuntaita!
lauantai 13. elokuuta 2011
TAITEELLINEN JOHTAJA VAUHDISSA
Tänään "on lauantai, kukkii maa, kevät saa...orvokkiseppeleen sinulle teen, päähäsi painan sen suudelmineen..." on siis lauantai ja 13. päivä elokuuta. Aurinko on paistanut koko päivän ja asteita on +21. Pyykit kuivuvat ulkona ja saavat kirkkaat värinsä ja hyvän tuoksun.
Minä olen siis antibioottikuurilla ja se on ihan tylsää. Minun pitää juoda vettä...vettä...vettä ja kun se jo öklöttää, niin minkäs teet. Mutta olen minä ollut suunnittelujohtaja jo eilen,kun sanoin papalle, mitä tänään teemme. Ja tuumasta toimeen jälleen, sillä meillä ei kauan aikaa nokka tuhise, kun työhön tartutaan. Minä olin siis tänään taiteellinen johtaja ja katselin Sirun kanssa, miten pitää edetä kaapin purkuhommissa ja pappa siis yksin purkasi kaapin. Ja näinhän tuo sitten eteni:
Tässä on kaappi, joka sai purkutuomionsa...
...ja tällainen iso kaappi sivusta...
.ja papankin oli noustava tikkaille, jotta ylettyy kaapin päälle...
...ja tässä on edelleenkin ruuvien irroittamista...
...kaapin sisäpuolelta...ja ulkopuolelta...
...ja ruuvien irroittaminen jatkuu...
...ja nyt on kaappi jo osissa...jihuuu...me teimme sen...
Ja tässä vielä videopätkä kaapin hajoittamisesta loppupuolella.
No, nyt näyttää taas siltä, että enempää kuvia en saa laitettua tällä kertaa tai tällä selaimella, mutta sitten huomenna lisää kuvia luvassa.
Toivottelen teille kaikille oikein lupsakkata illan jatkoa!
Minä olen siis antibioottikuurilla ja se on ihan tylsää. Minun pitää juoda vettä...vettä...vettä ja kun se jo öklöttää, niin minkäs teet. Mutta olen minä ollut suunnittelujohtaja jo eilen,kun sanoin papalle, mitä tänään teemme. Ja tuumasta toimeen jälleen, sillä meillä ei kauan aikaa nokka tuhise, kun työhön tartutaan. Minä olin siis tänään taiteellinen johtaja ja katselin Sirun kanssa, miten pitää edetä kaapin purkuhommissa ja pappa siis yksin purkasi kaapin. Ja näinhän tuo sitten eteni:
Ja tässä vielä videopätkä kaapin hajoittamisesta loppupuolella.
No, nyt näyttää taas siltä, että enempää kuvia en saa laitettua tällä kertaa tai tällä selaimella, mutta sitten huomenna lisää kuvia luvassa.
Toivottelen teille kaikille oikein lupsakkata illan jatkoa!
perjantai 12. elokuuta 2011
JA NYT ON VOIMAT LOPUSSA...LOPUSSA...LOPUSSA...
Tänään on perjantai ja 12. päivä elokuuta. Aurinko paistaa siniseltä, pilvettömältä taivaalta ja asteita on +11, mutta päivemmällä luvassa +18. Vaan onpa jo syksyn tuntua ilmassa. Ja vasta sai haistella ihanan kevään tuoksua. Niin se kesä mennä vilahti taas ohitsemme ja nyt odottelemme vaan kaunista syksyä ja joulua ja ...tammikuuta.
Mutta minä taistelen täällä jälleen tulehduksen parissa, joten voimani ovat aivan lopussa. No, onneksi sain eilen antibioottikuurin jälleen, joka on jo näyttänyt merkkejä paranemiseen päin. Vaan eipä ole kivaa tämä jatkuva tulehdus. No, pitänee vaan sinnitellä ja onneksi on ystäviä, jotka auttavat. Ja kyllähän minä jo viikon kuluttua taas jaksan jonkin viikon, kunnes jälleen iskee tulehdus. Mutta nyt olen kuitenkin päässyt taas soiton makuun ja ennen tätä tulehdusta soittelinkin aika paljon tai oikeastaan ehkäpä liikaa, sillä minä aivan tärisin, kun kävin nukkumaan. No, taisi olla tämä tulehdus jo silloin päällä, mutta minä en vaan sitä tajunnut.
Villatakit pitää vielä päätellä ja viimeistellä, sillä otan ainakin toisen jos en molempiakin mukaani tammikuussa. Mutta mitä tulee tammikuussa tapahtumaan, niin siitä kerron sitten ehkäpä jo ennen joulua, joten malttakaahan vielä muutama kuukausi.
Nytpä taidankin mennä katselemaan taas noita ihania Toivelaulukirjoja, joita on paljon ja joista löytyy paljon kivoja kappaleita jopa youtubeenkin laitettavaksi. Voitte uskoa, että minä nautin soittamisesta aivan valtavasti. Kyllä musiikki antaa niin paljon iloa elämään!
Nyt toivottelen teille kaikille oikein leppoisaa ja nautinnollista viikonloppua!
Mutta minä taistelen täällä jälleen tulehduksen parissa, joten voimani ovat aivan lopussa. No, onneksi sain eilen antibioottikuurin jälleen, joka on jo näyttänyt merkkejä paranemiseen päin. Vaan eipä ole kivaa tämä jatkuva tulehdus. No, pitänee vaan sinnitellä ja onneksi on ystäviä, jotka auttavat. Ja kyllähän minä jo viikon kuluttua taas jaksan jonkin viikon, kunnes jälleen iskee tulehdus. Mutta nyt olen kuitenkin päässyt taas soiton makuun ja ennen tätä tulehdusta soittelinkin aika paljon tai oikeastaan ehkäpä liikaa, sillä minä aivan tärisin, kun kävin nukkumaan. No, taisi olla tämä tulehdus jo silloin päällä, mutta minä en vaan sitä tajunnut.
Villatakit pitää vielä päätellä ja viimeistellä, sillä otan ainakin toisen jos en molempiakin mukaani tammikuussa. Mutta mitä tulee tammikuussa tapahtumaan, niin siitä kerron sitten ehkäpä jo ennen joulua, joten malttakaahan vielä muutama kuukausi.
Nytpä taidankin mennä katselemaan taas noita ihania Toivelaulukirjoja, joita on paljon ja joista löytyy paljon kivoja kappaleita jopa youtubeenkin laitettavaksi. Voitte uskoa, että minä nautin soittamisesta aivan valtavasti. Kyllä musiikki antaa niin paljon iloa elämään!
Nyt toivottelen teille kaikille oikein leppoisaa ja nautinnollista viikonloppua!
tiistai 9. elokuuta 2011
SIRULANDIAN KUULUMISIA...
Tänään on tiistai ja 9. päivä elokuuta. Aamu näyttää hyvin pilviseltä ja asteita on vain +14 ja sadettakin on luvattu. Mutta eihän se sade minua haittaa, kun on lämmin koti, jossa voi tehdä kaikenlaista.
Meillä Mummilassa on ollutkin nyt vipinää, kun Hymytyttö oli viikon täällä ja sitten tuli Kultapoikakin tuomaan meille iloa. Siinä vierähti päivät vinhaa vauhtia, kun oli leipomista ja lihapullien tekoa ja marjapuuron tekoa ja pidimmehän me molemmille vielä lättykestitkin. Se on aina ihanaa aikaa, kun lapsukaiset ovat Mummilassa ja sitä aikaa ei mummille ja papalle korvaa kukaan. Kiitos rakkaat lapsukaiset tästä ihanasta viikosta, jonka saimme viettää kanssanne!
Nyt täällä on vain kaksi vanhaa varista, jotka nuokkuvat tuoleissaan muistellen ihanaa mennyttä viikkoa. Mutta pian lapsukaiset saapuvat jälleen ja sitten taas mummi ja pappakin saavat voimia ja saamme tehdä kaikenlaista yhdessä. Ja aina nauru raikuu niin, että silmistä vuotaa vettä ja mahaakin koskee nauraminen.
Minulla oli tänään taas verensokerini hieman koholla aamulla, vaan sille kun ei voi mitään niin ei sitten. Minun on vaan sinniteltävä, vaikka kovin väsyttääkin. No, toki voin mennä päikkäreillekin. Mutta villatakkini ovat siis jo lähes valmiita ja ne pitäisi vaan kuvata. Se, milloin saan aikaseksi kuvata ne, niin se on sitten eri asia. Mutta nyt olisi toki muutakin kuvattavaa vielä ennen kuin tuo iso kaappi tuosta hajotetaan lopullisesti. Siispä tuumasta toimeen tartutaan ja kamera käteen otetaan!
Eilen kävin kampaajalla ja olen jälleen erittäin tyytyväinen hiuksiini. Nämä ovat helpot hoitaa, kun ovat lyhyet. Mutta näillä hiuksilla sitten mennään aavan meren tuolle puolenkin, jossa on hyvä olla lyhyet hiukset, jotta voi uida monta kertaa päivässä.
Mutta nyt lopettelen tämän lörinän ja toivottelen teille kaikille oikein leppoisaa tiistai päivän jatkoa ja pitäkää itsestänne ja toisistanne hyvää huolta!
Haluan ojentaa teille tämän pioni-kukan ihan jokaiselle, joka täällä vierailee! Olkaa hyvä!
Meillä Mummilassa on ollutkin nyt vipinää, kun Hymytyttö oli viikon täällä ja sitten tuli Kultapoikakin tuomaan meille iloa. Siinä vierähti päivät vinhaa vauhtia, kun oli leipomista ja lihapullien tekoa ja marjapuuron tekoa ja pidimmehän me molemmille vielä lättykestitkin. Se on aina ihanaa aikaa, kun lapsukaiset ovat Mummilassa ja sitä aikaa ei mummille ja papalle korvaa kukaan. Kiitos rakkaat lapsukaiset tästä ihanasta viikosta, jonka saimme viettää kanssanne!
Nyt täällä on vain kaksi vanhaa varista, jotka nuokkuvat tuoleissaan muistellen ihanaa mennyttä viikkoa. Mutta pian lapsukaiset saapuvat jälleen ja sitten taas mummi ja pappakin saavat voimia ja saamme tehdä kaikenlaista yhdessä. Ja aina nauru raikuu niin, että silmistä vuotaa vettä ja mahaakin koskee nauraminen.
Minulla oli tänään taas verensokerini hieman koholla aamulla, vaan sille kun ei voi mitään niin ei sitten. Minun on vaan sinniteltävä, vaikka kovin väsyttääkin. No, toki voin mennä päikkäreillekin. Mutta villatakkini ovat siis jo lähes valmiita ja ne pitäisi vaan kuvata. Se, milloin saan aikaseksi kuvata ne, niin se on sitten eri asia. Mutta nyt olisi toki muutakin kuvattavaa vielä ennen kuin tuo iso kaappi tuosta hajotetaan lopullisesti. Siispä tuumasta toimeen tartutaan ja kamera käteen otetaan!
Eilen kävin kampaajalla ja olen jälleen erittäin tyytyväinen hiuksiini. Nämä ovat helpot hoitaa, kun ovat lyhyet. Mutta näillä hiuksilla sitten mennään aavan meren tuolle puolenkin, jossa on hyvä olla lyhyet hiukset, jotta voi uida monta kertaa päivässä.
Mutta nyt lopettelen tämän lörinän ja toivottelen teille kaikille oikein leppoisaa tiistai päivän jatkoa ja pitäkää itsestänne ja toisistanne hyvää huolta!
Haluan ojentaa teille tämän pioni-kukan ihan jokaiselle, joka täällä vierailee! Olkaa hyvä!
tiistai 2. elokuuta 2011
maanantai 1. elokuuta 2011
BOM DIA PARA VOCE...
Nimipäivät on jälleen vietetty prinsessakakun ja Marabou suklaan kera rakkaitteni seurassa. Ja seuraavat juhlathan ovat jälleen noin parin viikon kuluttua, jolloin olen taas vuoden vanhempi ja ryppyjä on taas enemmän naamataulussanikin. Mutta kun me emme voi estää vanhenemista. Silti iloinen mieli tekee jokapäiväisestä elämästäkin onnellista ja kun on pappa ihaninta laatua, niin mikäs se ihanampaa.
Tänään oli verensokerinikin taas alle 6, joten se vaihtelee joka aamu, välillä on päälle 6 ja välillä taas alle. Verenpaineeni on hieman koholla, vaikka otan lääkkeitäkin, mutta pian pääsen lääkärille, joka toivottavasti ottaa asiakseen nämä vaaravyöhykkeessä olevat asiani.
Mutta mitäpä muuta teille kertoisin? Sirulandiassa on jälleen vaihdeltu huoneen järjestystä ja nyt lastenhuoneesta on tullut myös tietokonehuone. Rakas poikani laittoi meille siis kaikki koneet kuntoon ja kaksi pöytäkonetta on täällä tietokonehuoneessa. Toisessa koneessa on windows7 ja toisessa Linux. Nyt olen kirjoitellut vain tässä tutummassa järjestelmässä, kun Linuxin koneessa ei ole näyttöä vielä.
Siru kasvaa ja kehittyy päivä päivältä ja seuraa mummia joka paikkaan ja vartioi minua jatkuvasti. Vaikka hän nukkuukin, niin jos vaan lähden tuolilta jonnekin, niin Kultani porhaltaa perässä ja hän todellakin kulkee aina minun jäljessäni. Lauantaina ostimme hänelle makupaloja ja yksi pussillinen on jo syöty, kun olivat niin hyviä. Olisi pitänyt ostaa kerralla useampia, mutta mistäs sen tietää, minkälaisista hän pitää, vaan nyt tiedämme.
Mutta nyt toivottelen teille kaikille oikein ihanaa ja turvallista elokuun alkua ja nauttikaa kauniista päivistä!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)