Tämä blogini jää nyt toistaiseksi lomalle, koska lähdemme lokakuussa Espanjan auringon alle ja palaamme vasta muuttolintujen kera Suomeen.
Kirjoittelen meidän elämästämme täällä:
Spanish home - sweet home
TERVETULOA - WELCOME - BIENVENIDOS!
22.2.2018
torstai 15. syyskuuta 2011
SIRULANDIAN MUUTOSTEN TUULET... BIENVENIDOS
Tänään on 15. päivä syyskuuta. Päivä on ollut hyvin pilvinen ja sateinen ja asteita on +12.
Tämä blogini jää nyt toistaiseksi lomalle, koska lähdemme lokakuussa Espanjan auringon alle ja palaamme vasta muuttolintujen kera Suomeen.
Kirjoittelen meidän elämästämme täällä:
Spanish home - sweet home
TERVETULOA - WELCOME - BIENVENIDOS!
Tämä blogini jää nyt toistaiseksi lomalle, koska lähdemme lokakuussa Espanjan auringon alle ja palaamme vasta muuttolintujen kera Suomeen.
Kirjoittelen meidän elämästämme täällä:
Spanish home - sweet home
TERVETULOA - WELCOME - BIENVENIDOS!
sunnuntai 4. syyskuuta 2011
ESTOY DE VIAJE!
Tänään on sunnuntai ja 4. päivä syyskuuta. Aurinko paistaa ja asteita on +10, mutta luvassa on jopa +20 astetta. Ajattelin päivitellä tätäkin blogiani ainakin tämän kerran, koska me lähdemme 28.10 kohti Espanjan aurinkoa ja palaamme vasta muuttolintujen kera maaliskuun lopulla. Tällöinhän Sirulandiasta ei voi kuulua mitään kuulumisia, vaan ne kuuluvat Epsanjasta. Ja kirjoitan niitä blogiini
Murun mutinat.
Palaan tänne siis vasta huhtikuussa 2012!
Oikein mukavaa syksyn jatkoa kaikille ja hyvää uutta vuottakin 2012 jo toivotan teille kaikille! Palaillaan!
perjantai 26. elokuuta 2011
JÄNIS ISTUI MAASSA TORKKUEN...HYPPÄÄ POIS NYT JÄNÖNEN...
Tänään on perjantai ja 26. päivä elokuuta. Päivä on ollut hyvin kaunis, aurinkoinen ja raikas ja asteita on ollut +24. Toivottavasti sää olisi tällaista yhtä kaunista ja lämmintä aina lokakuun loppuun asti.
Sirulandian elämään kuuluu mukavia asioita. Me valmistaudumme Espanjan matkalle lokakuun lopulla ja palaamme vasta maaliskuussa, jos silloinkaan. Mutta nyt aiomme nauttia...nauttia...ja nauttia elämästämme lämpimän auringon alla.
Mutta tässä päivänä muutamana katsahdin ikkunasta ulos. Ja mitä minun vanhat silmäni näkivätkään! Pienoinen jänis loikki nurmikolla ja välillä pysähtyi, haisteli, ja taas jatkoi kulkuaan. Liekö tämän kevään poikasia!
Mutta matkasta enemmän täällä:
Murun mutinat
Ja käsitöistä täällä:
Helenan käsityöt
Mutta nyt toivottelen teille kaikille oikein leppoisaa illan jatkoa!
Sirulandian elämään kuuluu mukavia asioita. Me valmistaudumme Espanjan matkalle lokakuun lopulla ja palaamme vasta maaliskuussa, jos silloinkaan. Mutta nyt aiomme nauttia...nauttia...ja nauttia elämästämme lämpimän auringon alla.
Mutta tässä päivänä muutamana katsahdin ikkunasta ulos. Ja mitä minun vanhat silmäni näkivätkään! Pienoinen jänis loikki nurmikolla ja välillä pysähtyi, haisteli, ja taas jatkoi kulkuaan. Liekö tämän kevään poikasia!
Mutta matkasta enemmän täällä:
Murun mutinat
Ja käsitöistä täällä:
Helenan käsityöt
Mutta nyt toivottelen teille kaikille oikein leppoisaa illan jatkoa!
keskiviikko 17. elokuuta 2011
NYT ON JUHLAN AIKAA, NYT ON JUHLAN TAIKAA...
Tänään on keskiviikko ja 17. päivä elokuuta. Päivä on pilvinen ja asteita +15, mutta luvassa on +21, joten oikein hieno ilma juhlien viettoon. Onneksi saimme kaapinkin purettua ja kaikki on valmista juhlia varten. Tänään vietämme myös pienen kullanmurumme juhlia, kun hän täyttää 21. päivä jo 10 kuukautta, mutta siitä sitten taas enemmän tuona ajankohtana ja hänen omassa blogissaan, joka on Sirun blogi ja jossa kerron enemmän vain Sirusta.
Mutta nyt en tämän enempää tällä kertaa, vaan toivotan sydämellisesti onnea kaikille päivänsankareille tänään!
Mutta nyt en tämän enempää tällä kertaa, vaan toivotan sydämellisesti onnea kaikille päivänsankareille tänään!
sunnuntai 14. elokuuta 2011
SIRULANDIAN VALMISTAUTUMINEN JUHLIIN
Tänään on sunnuntai ja jo 14. päivä elokuuta. Sää on kuulakas ja aurinkoinen ja asteita on +13, mutta päivällähän se lämpenee huomattavasti.
Eilen saimme siis olohuoneemme aika hyvään kuntoon ja pappa pesi lattiatkin, joten nyt vielä jotain viimeistelyjä ja juhlat saavat tulla. Mutta missäs minä nyt sitten kudon, kun pöytäkin on siirretty toiselle puolelle huonetta? Minne siis laitan käsityöromppeeni? No, onhan siinä sohva, jonka tosin ötökkäni ovat valloittaneet. Mutta ihana tuolini on paikoillaan ja siinä on hyvä kutoa. Mutta enhän minä nyt vielä kudokaan enkä edes tiedä, mitä kutoisin. No, kait sitten sukkia, kun niitähän aina tarvitsee. Kunpa saisin tämän tulehduksen taas nujerrettua, vaan eipä oikein siltä näytä! No, sinnitellään ja levätään, niin eiköhän se sitten nujerru. Mutta nyt on olohuonekin jokseenkin hyvän näköinen, kun pöytäkin saa olla vain pöytänä eikä romppeiden kerääjänä. Pöytä saakoon oman arvonsa kukkineen ja enkeleineen. Kuvia myöhemmin luvassa!
Mutta nyt laitan muutaman kuvan näistä:
Tämän vasemmalla olevan kristallitaulun sain ihanalta ystävältäni matkamuistona ja enkelin sain Hymytytöltä ja Kultapojalta. Kiitos teille kaikille! Olette minulle rakkaita!
Ja tällaisia esineitä joutui pöytämme kantamaan väliaikaisesti ennenkuin nekin löysivät väliaikaiset paikkansa.
Mutta nyt toivottelen teille kaikille oikein ihanaa ja raikasta ja kuulakasta elokuun sunnuntaita!
Eilen saimme siis olohuoneemme aika hyvään kuntoon ja pappa pesi lattiatkin, joten nyt vielä jotain viimeistelyjä ja juhlat saavat tulla. Mutta missäs minä nyt sitten kudon, kun pöytäkin on siirretty toiselle puolelle huonetta? Minne siis laitan käsityöromppeeni? No, onhan siinä sohva, jonka tosin ötökkäni ovat valloittaneet. Mutta ihana tuolini on paikoillaan ja siinä on hyvä kutoa. Mutta enhän minä nyt vielä kudokaan enkä edes tiedä, mitä kutoisin. No, kait sitten sukkia, kun niitähän aina tarvitsee. Kunpa saisin tämän tulehduksen taas nujerrettua, vaan eipä oikein siltä näytä! No, sinnitellään ja levätään, niin eiköhän se sitten nujerru. Mutta nyt on olohuonekin jokseenkin hyvän näköinen, kun pöytäkin saa olla vain pöytänä eikä romppeiden kerääjänä. Pöytä saakoon oman arvonsa kukkineen ja enkeleineen. Kuvia myöhemmin luvassa!
Mutta nyt laitan muutaman kuvan näistä:
Mutta nyt toivottelen teille kaikille oikein ihanaa ja raikasta ja kuulakasta elokuun sunnuntaita!
lauantai 13. elokuuta 2011
TAITEELLINEN JOHTAJA VAUHDISSA
Tänään "on lauantai, kukkii maa, kevät saa...orvokkiseppeleen sinulle teen, päähäsi painan sen suudelmineen..." on siis lauantai ja 13. päivä elokuuta. Aurinko on paistanut koko päivän ja asteita on +21. Pyykit kuivuvat ulkona ja saavat kirkkaat värinsä ja hyvän tuoksun.
Minä olen siis antibioottikuurilla ja se on ihan tylsää. Minun pitää juoda vettä...vettä...vettä ja kun se jo öklöttää, niin minkäs teet. Mutta olen minä ollut suunnittelujohtaja jo eilen,kun sanoin papalle, mitä tänään teemme. Ja tuumasta toimeen jälleen, sillä meillä ei kauan aikaa nokka tuhise, kun työhön tartutaan. Minä olin siis tänään taiteellinen johtaja ja katselin Sirun kanssa, miten pitää edetä kaapin purkuhommissa ja pappa siis yksin purkasi kaapin. Ja näinhän tuo sitten eteni:
Tässä on kaappi, joka sai purkutuomionsa...
...ja tällainen iso kaappi sivusta...
.ja papankin oli noustava tikkaille, jotta ylettyy kaapin päälle...
...ja tässä on edelleenkin ruuvien irroittamista...
...kaapin sisäpuolelta...ja ulkopuolelta...
...ja ruuvien irroittaminen jatkuu...
...ja nyt on kaappi jo osissa...jihuuu...me teimme sen...
Ja tässä vielä videopätkä kaapin hajoittamisesta loppupuolella.
No, nyt näyttää taas siltä, että enempää kuvia en saa laitettua tällä kertaa tai tällä selaimella, mutta sitten huomenna lisää kuvia luvassa.
Toivottelen teille kaikille oikein lupsakkata illan jatkoa!
Minä olen siis antibioottikuurilla ja se on ihan tylsää. Minun pitää juoda vettä...vettä...vettä ja kun se jo öklöttää, niin minkäs teet. Mutta olen minä ollut suunnittelujohtaja jo eilen,kun sanoin papalle, mitä tänään teemme. Ja tuumasta toimeen jälleen, sillä meillä ei kauan aikaa nokka tuhise, kun työhön tartutaan. Minä olin siis tänään taiteellinen johtaja ja katselin Sirun kanssa, miten pitää edetä kaapin purkuhommissa ja pappa siis yksin purkasi kaapin. Ja näinhän tuo sitten eteni:
Ja tässä vielä videopätkä kaapin hajoittamisesta loppupuolella.
No, nyt näyttää taas siltä, että enempää kuvia en saa laitettua tällä kertaa tai tällä selaimella, mutta sitten huomenna lisää kuvia luvassa.
Toivottelen teille kaikille oikein lupsakkata illan jatkoa!
perjantai 12. elokuuta 2011
JA NYT ON VOIMAT LOPUSSA...LOPUSSA...LOPUSSA...
Tänään on perjantai ja 12. päivä elokuuta. Aurinko paistaa siniseltä, pilvettömältä taivaalta ja asteita on +11, mutta päivemmällä luvassa +18. Vaan onpa jo syksyn tuntua ilmassa. Ja vasta sai haistella ihanan kevään tuoksua. Niin se kesä mennä vilahti taas ohitsemme ja nyt odottelemme vaan kaunista syksyä ja joulua ja ...tammikuuta.
Mutta minä taistelen täällä jälleen tulehduksen parissa, joten voimani ovat aivan lopussa. No, onneksi sain eilen antibioottikuurin jälleen, joka on jo näyttänyt merkkejä paranemiseen päin. Vaan eipä ole kivaa tämä jatkuva tulehdus. No, pitänee vaan sinnitellä ja onneksi on ystäviä, jotka auttavat. Ja kyllähän minä jo viikon kuluttua taas jaksan jonkin viikon, kunnes jälleen iskee tulehdus. Mutta nyt olen kuitenkin päässyt taas soiton makuun ja ennen tätä tulehdusta soittelinkin aika paljon tai oikeastaan ehkäpä liikaa, sillä minä aivan tärisin, kun kävin nukkumaan. No, taisi olla tämä tulehdus jo silloin päällä, mutta minä en vaan sitä tajunnut.
Villatakit pitää vielä päätellä ja viimeistellä, sillä otan ainakin toisen jos en molempiakin mukaani tammikuussa. Mutta mitä tulee tammikuussa tapahtumaan, niin siitä kerron sitten ehkäpä jo ennen joulua, joten malttakaahan vielä muutama kuukausi.
Nytpä taidankin mennä katselemaan taas noita ihania Toivelaulukirjoja, joita on paljon ja joista löytyy paljon kivoja kappaleita jopa youtubeenkin laitettavaksi. Voitte uskoa, että minä nautin soittamisesta aivan valtavasti. Kyllä musiikki antaa niin paljon iloa elämään!
Nyt toivottelen teille kaikille oikein leppoisaa ja nautinnollista viikonloppua!
Mutta minä taistelen täällä jälleen tulehduksen parissa, joten voimani ovat aivan lopussa. No, onneksi sain eilen antibioottikuurin jälleen, joka on jo näyttänyt merkkejä paranemiseen päin. Vaan eipä ole kivaa tämä jatkuva tulehdus. No, pitänee vaan sinnitellä ja onneksi on ystäviä, jotka auttavat. Ja kyllähän minä jo viikon kuluttua taas jaksan jonkin viikon, kunnes jälleen iskee tulehdus. Mutta nyt olen kuitenkin päässyt taas soiton makuun ja ennen tätä tulehdusta soittelinkin aika paljon tai oikeastaan ehkäpä liikaa, sillä minä aivan tärisin, kun kävin nukkumaan. No, taisi olla tämä tulehdus jo silloin päällä, mutta minä en vaan sitä tajunnut.
Villatakit pitää vielä päätellä ja viimeistellä, sillä otan ainakin toisen jos en molempiakin mukaani tammikuussa. Mutta mitä tulee tammikuussa tapahtumaan, niin siitä kerron sitten ehkäpä jo ennen joulua, joten malttakaahan vielä muutama kuukausi.
Nytpä taidankin mennä katselemaan taas noita ihania Toivelaulukirjoja, joita on paljon ja joista löytyy paljon kivoja kappaleita jopa youtubeenkin laitettavaksi. Voitte uskoa, että minä nautin soittamisesta aivan valtavasti. Kyllä musiikki antaa niin paljon iloa elämään!
Nyt toivottelen teille kaikille oikein leppoisaa ja nautinnollista viikonloppua!
tiistai 9. elokuuta 2011
SIRULANDIAN KUULUMISIA...
Tänään on tiistai ja 9. päivä elokuuta. Aamu näyttää hyvin pilviseltä ja asteita on vain +14 ja sadettakin on luvattu. Mutta eihän se sade minua haittaa, kun on lämmin koti, jossa voi tehdä kaikenlaista.
Meillä Mummilassa on ollutkin nyt vipinää, kun Hymytyttö oli viikon täällä ja sitten tuli Kultapoikakin tuomaan meille iloa. Siinä vierähti päivät vinhaa vauhtia, kun oli leipomista ja lihapullien tekoa ja marjapuuron tekoa ja pidimmehän me molemmille vielä lättykestitkin. Se on aina ihanaa aikaa, kun lapsukaiset ovat Mummilassa ja sitä aikaa ei mummille ja papalle korvaa kukaan. Kiitos rakkaat lapsukaiset tästä ihanasta viikosta, jonka saimme viettää kanssanne!
Nyt täällä on vain kaksi vanhaa varista, jotka nuokkuvat tuoleissaan muistellen ihanaa mennyttä viikkoa. Mutta pian lapsukaiset saapuvat jälleen ja sitten taas mummi ja pappakin saavat voimia ja saamme tehdä kaikenlaista yhdessä. Ja aina nauru raikuu niin, että silmistä vuotaa vettä ja mahaakin koskee nauraminen.
Minulla oli tänään taas verensokerini hieman koholla aamulla, vaan sille kun ei voi mitään niin ei sitten. Minun on vaan sinniteltävä, vaikka kovin väsyttääkin. No, toki voin mennä päikkäreillekin. Mutta villatakkini ovat siis jo lähes valmiita ja ne pitäisi vaan kuvata. Se, milloin saan aikaseksi kuvata ne, niin se on sitten eri asia. Mutta nyt olisi toki muutakin kuvattavaa vielä ennen kuin tuo iso kaappi tuosta hajotetaan lopullisesti. Siispä tuumasta toimeen tartutaan ja kamera käteen otetaan!
Eilen kävin kampaajalla ja olen jälleen erittäin tyytyväinen hiuksiini. Nämä ovat helpot hoitaa, kun ovat lyhyet. Mutta näillä hiuksilla sitten mennään aavan meren tuolle puolenkin, jossa on hyvä olla lyhyet hiukset, jotta voi uida monta kertaa päivässä.
Mutta nyt lopettelen tämän lörinän ja toivottelen teille kaikille oikein leppoisaa tiistai päivän jatkoa ja pitäkää itsestänne ja toisistanne hyvää huolta!
Haluan ojentaa teille tämän pioni-kukan ihan jokaiselle, joka täällä vierailee! Olkaa hyvä!
Meillä Mummilassa on ollutkin nyt vipinää, kun Hymytyttö oli viikon täällä ja sitten tuli Kultapoikakin tuomaan meille iloa. Siinä vierähti päivät vinhaa vauhtia, kun oli leipomista ja lihapullien tekoa ja marjapuuron tekoa ja pidimmehän me molemmille vielä lättykestitkin. Se on aina ihanaa aikaa, kun lapsukaiset ovat Mummilassa ja sitä aikaa ei mummille ja papalle korvaa kukaan. Kiitos rakkaat lapsukaiset tästä ihanasta viikosta, jonka saimme viettää kanssanne!
Nyt täällä on vain kaksi vanhaa varista, jotka nuokkuvat tuoleissaan muistellen ihanaa mennyttä viikkoa. Mutta pian lapsukaiset saapuvat jälleen ja sitten taas mummi ja pappakin saavat voimia ja saamme tehdä kaikenlaista yhdessä. Ja aina nauru raikuu niin, että silmistä vuotaa vettä ja mahaakin koskee nauraminen.
Minulla oli tänään taas verensokerini hieman koholla aamulla, vaan sille kun ei voi mitään niin ei sitten. Minun on vaan sinniteltävä, vaikka kovin väsyttääkin. No, toki voin mennä päikkäreillekin. Mutta villatakkini ovat siis jo lähes valmiita ja ne pitäisi vaan kuvata. Se, milloin saan aikaseksi kuvata ne, niin se on sitten eri asia. Mutta nyt olisi toki muutakin kuvattavaa vielä ennen kuin tuo iso kaappi tuosta hajotetaan lopullisesti. Siispä tuumasta toimeen tartutaan ja kamera käteen otetaan!
Eilen kävin kampaajalla ja olen jälleen erittäin tyytyväinen hiuksiini. Nämä ovat helpot hoitaa, kun ovat lyhyet. Mutta näillä hiuksilla sitten mennään aavan meren tuolle puolenkin, jossa on hyvä olla lyhyet hiukset, jotta voi uida monta kertaa päivässä.
Mutta nyt lopettelen tämän lörinän ja toivottelen teille kaikille oikein leppoisaa tiistai päivän jatkoa ja pitäkää itsestänne ja toisistanne hyvää huolta!
Haluan ojentaa teille tämän pioni-kukan ihan jokaiselle, joka täällä vierailee! Olkaa hyvä!
tiistai 2. elokuuta 2011
maanantai 1. elokuuta 2011
BOM DIA PARA VOCE...
Nimipäivät on jälleen vietetty prinsessakakun ja Marabou suklaan kera rakkaitteni seurassa. Ja seuraavat juhlathan ovat jälleen noin parin viikon kuluttua, jolloin olen taas vuoden vanhempi ja ryppyjä on taas enemmän naamataulussanikin. Mutta kun me emme voi estää vanhenemista. Silti iloinen mieli tekee jokapäiväisestä elämästäkin onnellista ja kun on pappa ihaninta laatua, niin mikäs se ihanampaa.
Tänään oli verensokerinikin taas alle 6, joten se vaihtelee joka aamu, välillä on päälle 6 ja välillä taas alle. Verenpaineeni on hieman koholla, vaikka otan lääkkeitäkin, mutta pian pääsen lääkärille, joka toivottavasti ottaa asiakseen nämä vaaravyöhykkeessä olevat asiani.
Mutta mitäpä muuta teille kertoisin? Sirulandiassa on jälleen vaihdeltu huoneen järjestystä ja nyt lastenhuoneesta on tullut myös tietokonehuone. Rakas poikani laittoi meille siis kaikki koneet kuntoon ja kaksi pöytäkonetta on täällä tietokonehuoneessa. Toisessa koneessa on windows7 ja toisessa Linux. Nyt olen kirjoitellut vain tässä tutummassa järjestelmässä, kun Linuxin koneessa ei ole näyttöä vielä.
Siru kasvaa ja kehittyy päivä päivältä ja seuraa mummia joka paikkaan ja vartioi minua jatkuvasti. Vaikka hän nukkuukin, niin jos vaan lähden tuolilta jonnekin, niin Kultani porhaltaa perässä ja hän todellakin kulkee aina minun jäljessäni. Lauantaina ostimme hänelle makupaloja ja yksi pussillinen on jo syöty, kun olivat niin hyviä. Olisi pitänyt ostaa kerralla useampia, mutta mistäs sen tietää, minkälaisista hän pitää, vaan nyt tiedämme.
Mutta nyt toivottelen teille kaikille oikein ihanaa ja turvallista elokuun alkua ja nauttikaa kauniista päivistä!
sunnuntai 31. heinäkuuta 2011
GOOD MORNING ...HAVE A GREAT DAY
Tänään on sunnuntai ja heinäkuun 31. päivä. Aurinko paistaa ja tuulee aika kovin, joten pyykki kuivuu taas hienosti ulkona. Asteita on +20, mutta luvassa on +22, joten aivan hienoja ilmoja on jatkossakin luvattu.
Me aloitimme juhlinnan jo eilen eli Pappa kultani osti Prinsessa-kakun ja Marabou suklaalevyn, joten viikonloppu on ainakin makeisista taattu. Tänä aamuna mittasin verenpaineeni pitkästä aikaa ja se olikin hieman korkeahko eli jotain 169/93 ja pulssi jumpsutti 79. Eihän se toki kovin korkea ole, mutta huono olo kuitenkin minulla on, joten olen lepäillyt. Pitänee mittailla vielä lääkkeen oton jälkeenkin, miten muuttuu. Siispä puikot saavat edelleenkin levätä rauhassa, sillä kutimeeni en uskalla nyt koskea. Onhan näitä ihmisiä, joilla on verenpaine korkeissakin lukemissa jopa 200 ja silti viuhtovat kuin höyryveturit, mutta minä en moiseen pysty. Enkä tosin halua pyörtyä enää toista kertaa ja saada naamaani verille ja silmäni mustaksi, kiitos ei!
Mutta minä lepäilen ja pappa kultani laittaa ruuan kuten ennenkin ja keittää kakku latteet sitten iltapäivällä. Ja huomennahan alkaakin jo elokuu ja kahden viikon kuluttua olen minäkin taas vuoden vanhempi. Hohhoijaa, miten nämä päivät, viikot, kuukaudet ja vuodet kuluvat vinhaa vauhtia!
Mutta nyt näihin kuulumisiin toivotan teille kaikille oikein leppoisaa sunnuntaita, heinäkuun viimeistä sunnuntaita, josta kesäkin sitten loppuu!
Me aloitimme juhlinnan jo eilen eli Pappa kultani osti Prinsessa-kakun ja Marabou suklaalevyn, joten viikonloppu on ainakin makeisista taattu. Tänä aamuna mittasin verenpaineeni pitkästä aikaa ja se olikin hieman korkeahko eli jotain 169/93 ja pulssi jumpsutti 79. Eihän se toki kovin korkea ole, mutta huono olo kuitenkin minulla on, joten olen lepäillyt. Pitänee mittailla vielä lääkkeen oton jälkeenkin, miten muuttuu. Siispä puikot saavat edelleenkin levätä rauhassa, sillä kutimeeni en uskalla nyt koskea. Onhan näitä ihmisiä, joilla on verenpaine korkeissakin lukemissa jopa 200 ja silti viuhtovat kuin höyryveturit, mutta minä en moiseen pysty. Enkä tosin halua pyörtyä enää toista kertaa ja saada naamaani verille ja silmäni mustaksi, kiitos ei!
Mutta minä lepäilen ja pappa kultani laittaa ruuan kuten ennenkin ja keittää kakku latteet sitten iltapäivällä. Ja huomennahan alkaakin jo elokuu ja kahden viikon kuluttua olen minäkin taas vuoden vanhempi. Hohhoijaa, miten nämä päivät, viikot, kuukaudet ja vuodet kuluvat vinhaa vauhtia!
Mutta nyt näihin kuulumisiin toivotan teille kaikille oikein leppoisaa sunnuntaita, heinäkuun viimeistä sunnuntaita, josta kesäkin sitten loppuu!
lauantai 30. heinäkuuta 2011
OIKEIN IHANAA PÄIVÄÄ KAIKILLE!
Tänään on lauantai ja 30. päivä heinäkuuta. Aamu aukeni aurinkoisena, mutta tuulisena. Asteita on tällä hetkellä vielä +18, mutta päivällä on luvassa +25 eikä sateita. Ja tosi hyvältä näyttää sääennuste seuraavan viikonkin ajalta eli saamme kauniin syksyn. Niinpä niin, nyt kun kesä mennyt on ja syksy saapuu, niin...
Mutta minä selvisin hengissä, vaikka sainkin kärsiä kovista kivuista. Kaikki alkoi siitä, kun tulehdus iski jälleen kuukauden jälkeen minuun. No, kivut olivat hirviät, verenpaine nousi, kuume nousi, mutta antibioottia eipä annettukaan täällä. Mutta onneksi on ystäviä, enkeleitä, joilta sain avun parhaimman ja antibioottikuuri auttoi ja minä selvisin jälleen hengissä. Kiitos, ystävälleni, joka minua auttoi! Sitten kävin diabeteshoitajan luona, joka on erittäin ihana ihminen. Hän otti nyt sydämen asiakseen minun terveyteni eli astmani, vatsani ja vuotavan haavani. Nyt on turvallinen olo, kun tietää, että häneen voi olla yhteydessä, jos jotain tulee. Mutta ihmetyttää vaan, että terveyskeskus ei anna antibioottia, vaikka on insuliinihoitoinen diabetes.
Siispä elämä jatkuu onnellisena Sirulandiassa. Me olemme tänä kesänä reissanneet aika paljon ja siitä olen kertonutkin täällä:
HELENAN BLOGI
Tänään lähdemme jälleen shoppailemaan ja katsotaanpas, mitä siellä taas hyppää syliini. Nyt pitää toki olla hieman säästäväisempi, jotta matkakassaan kertyisi vielä jonkin verran kahisevia. Mutta huomenna on heinäkuun viimeinen päivä ja sitä kannattaa juhlia, sillä elokuustahan se syksy jo alkaa. Pian alkaa koulut ja kylissä ja kaupungeissa on liikettä, kun koululaiset rientävät aamulla innoissaan kouluun tapaamaan kavereitaan ja oppimaan uusia asioita.
Mutta nyt toivottelen teille kaikille oikein mukavaa päivän jatkoa ja nauttikaa ihanista päivistä!
Mutta minä selvisin hengissä, vaikka sainkin kärsiä kovista kivuista. Kaikki alkoi siitä, kun tulehdus iski jälleen kuukauden jälkeen minuun. No, kivut olivat hirviät, verenpaine nousi, kuume nousi, mutta antibioottia eipä annettukaan täällä. Mutta onneksi on ystäviä, enkeleitä, joilta sain avun parhaimman ja antibioottikuuri auttoi ja minä selvisin jälleen hengissä. Kiitos, ystävälleni, joka minua auttoi! Sitten kävin diabeteshoitajan luona, joka on erittäin ihana ihminen. Hän otti nyt sydämen asiakseen minun terveyteni eli astmani, vatsani ja vuotavan haavani. Nyt on turvallinen olo, kun tietää, että häneen voi olla yhteydessä, jos jotain tulee. Mutta ihmetyttää vaan, että terveyskeskus ei anna antibioottia, vaikka on insuliinihoitoinen diabetes.
Siispä elämä jatkuu onnellisena Sirulandiassa. Me olemme tänä kesänä reissanneet aika paljon ja siitä olen kertonutkin täällä:
HELENAN BLOGI
Tänään lähdemme jälleen shoppailemaan ja katsotaanpas, mitä siellä taas hyppää syliini. Nyt pitää toki olla hieman säästäväisempi, jotta matkakassaan kertyisi vielä jonkin verran kahisevia. Mutta huomenna on heinäkuun viimeinen päivä ja sitä kannattaa juhlia, sillä elokuustahan se syksy jo alkaa. Pian alkaa koulut ja kylissä ja kaupungeissa on liikettä, kun koululaiset rientävät aamulla innoissaan kouluun tapaamaan kavereitaan ja oppimaan uusia asioita.
Mutta nyt toivottelen teille kaikille oikein mukavaa päivän jatkoa ja nauttikaa ihanista päivistä!
perjantai 29. heinäkuuta 2011
NIIN PALJON ON TAPAHTUNUT KAIKENLAISTA, MUTTA...
Tänään on perjantai ja 29. päivä heinäkuuta. Asteita on näin aamusella +19, mutta luvassa on vielä enemmän päivällä. Taivas on harmaa ja on aivan tyyntä...liekö tyyntä myrskyn edellä. Mutta pian vaihtuu jo elokuu ja on ilmassa jo syksyn tuntua. Aamukosteus on aivan valloittavaa ja samoin iltakosteus. Sen kosteudun tuoksun voi aistia!
Kuten otsikkokin kertoo, niin Sirulandiassa on tapahtunut paljon kaikenlaisia asioita, ihania, joskin myös ikäviä. Mutta niistä sitten kerron myöhemmin tarkemmin.
Mutta kaikki koneet eli 4 tietokonettamme on kunnossa nyt ja yksi eli miniläppääri on saanut jo uuden kodinkin ja tyytyväisen omistajan. No, meille riittää ainakin toistaiseksi kolme tietokonetta. Kahdessa on Linux ja kolmannessa on windows7. Nämä koneet laittoi kuntoon oma, rakas poikani! Saimme molemmat paljon pelejä ja jopa 64:n pelejä, jotka oli tosi kivoja. Mutta nyt olemme taas kaksistaan, kun eilen veimme rakkaan poikani Lappeenrantaan. Kyllä oli mukavaa aikaa viettää poikani kanssa yhdessä. Hän on niin ihana lapsi!
Mutta tässäpä tällä kertaa kuulumisien rippeitä ja lisää toisella kerralla, sillä pian kiiruhdamme hammaslääkäriin.
Nyt kuitenkin toivotan teille kaikille oikein leppoisaa viikonloppua ja pitäkää itsestänne ja myös toisistanne hyvää huolta!
Kuten otsikkokin kertoo, niin Sirulandiassa on tapahtunut paljon kaikenlaisia asioita, ihania, joskin myös ikäviä. Mutta niistä sitten kerron myöhemmin tarkemmin.
Mutta kaikki koneet eli 4 tietokonettamme on kunnossa nyt ja yksi eli miniläppääri on saanut jo uuden kodinkin ja tyytyväisen omistajan. No, meille riittää ainakin toistaiseksi kolme tietokonetta. Kahdessa on Linux ja kolmannessa on windows7. Nämä koneet laittoi kuntoon oma, rakas poikani! Saimme molemmat paljon pelejä ja jopa 64:n pelejä, jotka oli tosi kivoja. Mutta nyt olemme taas kaksistaan, kun eilen veimme rakkaan poikani Lappeenrantaan. Kyllä oli mukavaa aikaa viettää poikani kanssa yhdessä. Hän on niin ihana lapsi!
Mutta tässäpä tällä kertaa kuulumisien rippeitä ja lisää toisella kerralla, sillä pian kiiruhdamme hammaslääkäriin.
Nyt kuitenkin toivotan teille kaikille oikein leppoisaa viikonloppua ja pitäkää itsestänne ja myös toisistanne hyvää huolta!
lauantai 16. heinäkuuta 2011
SIRULANDIAN KUULUMISIA...
Tänään on lauantai ja jo 16. päivä heinäkuuta. Aurinko paistaa ja on jo hieman syksyn tuntua aistittavana. Asteita on +18. Mutta kyllä sen syksyn tuoksun jo tuntee ja samoin keväällä tuntee kevään tuoksun. Jaahas, mitähän meille kuuluukaan ensi keväänä? No, sitä emme vielä tiedä, mutta suunnitelmia toki meillä on, vaan siitä sitten myöhemmin.
Minä olen hieman siistinyt tätä vanhaa konettani, sillä rakas poikani laittaa tänne Linuxin ja sehän on maan mainioin asia. Miten olenkaan odottanut sitä päivää, että saisin jo Linuxin! Ja nyt sekin toive toteutuu! Tämä on siis vanhempi koneeni, mutta jonka poikani on myös koonnut silloin 6 vuotta sitten. Mutta hyvinhän tämä on nyt toiminut ja tulen tätä käyttämäänkin ristikkäin koneena yhdistettynä nyt korjattavana olleeseen koneeseeni. Mutta kaikki koneet tulevat kuntoon, kun on poikani, joka osaa sen tehdä. Hän on tosi taitava ja osaa myös ohjelmoida. Siispä, katsotaanpas, mitä me yhdessä saammekaan aikaseksi!
Olen myös tänään levännyt aika paljon Sirun kanssa. Ehkäpä nämä tiiviisti tehdyt matkat ja toki eilinen sauna kovine löylyineen hieman väsyttää enemmän, jotta välillä on mentävä unten maille onnekkaille. Mutta onhan tässä aikaa! No, seuraava reissu onkin sitten tiedossa vasta ensi torstaina, kun haemme koneet ja poikani tänne luoksemme. Sitten saammekin viettää ihanaa yhdessäoloa tietokoneiden kera!
Mutta nyt on tullut aika toivottaa teille, rakkaat ystävät, oikein leppoisaa lauantaita ja mukavaa viikonloppua!
Minä olen hieman siistinyt tätä vanhaa konettani, sillä rakas poikani laittaa tänne Linuxin ja sehän on maan mainioin asia. Miten olenkaan odottanut sitä päivää, että saisin jo Linuxin! Ja nyt sekin toive toteutuu! Tämä on siis vanhempi koneeni, mutta jonka poikani on myös koonnut silloin 6 vuotta sitten. Mutta hyvinhän tämä on nyt toiminut ja tulen tätä käyttämäänkin ristikkäin koneena yhdistettynä nyt korjattavana olleeseen koneeseeni. Mutta kaikki koneet tulevat kuntoon, kun on poikani, joka osaa sen tehdä. Hän on tosi taitava ja osaa myös ohjelmoida. Siispä, katsotaanpas, mitä me yhdessä saammekaan aikaseksi!
Olen myös tänään levännyt aika paljon Sirun kanssa. Ehkäpä nämä tiiviisti tehdyt matkat ja toki eilinen sauna kovine löylyineen hieman väsyttää enemmän, jotta välillä on mentävä unten maille onnekkaille. Mutta onhan tässä aikaa! No, seuraava reissu onkin sitten tiedossa vasta ensi torstaina, kun haemme koneet ja poikani tänne luoksemme. Sitten saammekin viettää ihanaa yhdessäoloa tietokoneiden kera!
Mutta nyt on tullut aika toivottaa teille, rakkaat ystävät, oikein leppoisaa lauantaita ja mukavaa viikonloppua!
torstai 14. heinäkuuta 2011
PUUHA-PETE KAIKEN OSAA...
Tänään on torstai ja 14. päivä heinäkuuta. Aurinko paistaa jälleen siniseltä, pilvettömältä taivaalta asteiden ollessa +21. Nyt taisi jo alkaa tällainen normaali kesän lämpö, joka tuntuu paljon paremmalta hengittää. No, viime yönä jälleen otti aika koville tämä minun astmani, kun olin eilen ulkona. Vaikka eihän se ulkona oleminen sinänsä haittaa, koska ikkunat ja ovet ovat aina kesällä auki ja sieltähän se siitepöly lentelee sisätiloihin. Mutta enköhän minä taas selviä tästäkin kesästä!
Eilinen päivä oli ikimuistoinen, koska 32 vuotta sitten sain kainalooni sekä prinssin että prinsessan. Se oli niin uskomatonta, että vieläkin sitä tilannetta muistelee lämmöllä. Prinssi oli 10 pisteen ja prinsessa oli 9 pisteen vauva, joten kyllä kyyneleet valuivat poskilleni onnesta, kaksinkertaisesta onnesta. Ja se ensimmäinen hymy, ensimmäiset askeleet, sana ÄITI, joka sai myös kyyneleet poskilleni. Ja sana ÄITI tuntuu vieläkin sydämen pohjasta asti niin hyvältä, kun aikuinen lapsikin sen sanan sanoo. Minä tein heille vaatteita, ompelin, virkkasin ja kudoin jatkuvasti heille jotain uutta. Nyt he ovat siis jo koulunsa käyneitä ja valmistuneita omaan mieliammattiinsa. Olen niin onnellinen heistä, sillä he ovat niin rakkaita minulle! Kiitos lapsikullat, että olette elämässäni!
Viime yönä en siis voinut nukkua juuri paljonkaan, sillä kello 2 jälkeen ei onnistunut hengittäminen. No, siinä sitten taistelin hengitykseni kanssa aamuun asti, kunnes Kullannuppuni Siru tuli minua herättämään ja hyppäsi syliini nuolemaan aamusuukkojaan.
Aamupalan jälkeen menin vielä lepäilemään ja kun tulin olohuoneeseen, niin mitä minun silmäni näkivätkään: minun lepotuolissani istui joku...joku...tällainen...
...ja siellähän istui oikea Puuha-Pete...jihuuu....minä sain Puuha-Peten...joku oli jättänyt sen alas käytävälle ja siinä oli lappu...Saa ottaa...
On ihanaa todeta, miten ihania ihmisiä täällä maalla löytyy! Nyt me synnyinseutuni reissumme jälkeen lepäilemme jonkin aikaa...kunnes...kuuluu pyyntö itäisestä Suomesta ja sitten taas kohdistamme auton nokkamme kohti Lappeenrantaa, jossa meidän tietokoneet on nyt korjattavana.
Mutta nyt on tullut aika toivottaa teille ihan jokaiselle oikein mukavaa illan jatkoa ja ihanaa tulevaa viikonloppua!
Eilinen päivä oli ikimuistoinen, koska 32 vuotta sitten sain kainalooni sekä prinssin että prinsessan. Se oli niin uskomatonta, että vieläkin sitä tilannetta muistelee lämmöllä. Prinssi oli 10 pisteen ja prinsessa oli 9 pisteen vauva, joten kyllä kyyneleet valuivat poskilleni onnesta, kaksinkertaisesta onnesta. Ja se ensimmäinen hymy, ensimmäiset askeleet, sana ÄITI, joka sai myös kyyneleet poskilleni. Ja sana ÄITI tuntuu vieläkin sydämen pohjasta asti niin hyvältä, kun aikuinen lapsikin sen sanan sanoo. Minä tein heille vaatteita, ompelin, virkkasin ja kudoin jatkuvasti heille jotain uutta. Nyt he ovat siis jo koulunsa käyneitä ja valmistuneita omaan mieliammattiinsa. Olen niin onnellinen heistä, sillä he ovat niin rakkaita minulle! Kiitos lapsikullat, että olette elämässäni!
Viime yönä en siis voinut nukkua juuri paljonkaan, sillä kello 2 jälkeen ei onnistunut hengittäminen. No, siinä sitten taistelin hengitykseni kanssa aamuun asti, kunnes Kullannuppuni Siru tuli minua herättämään ja hyppäsi syliini nuolemaan aamusuukkojaan.
Aamupalan jälkeen menin vielä lepäilemään ja kun tulin olohuoneeseen, niin mitä minun silmäni näkivätkään: minun lepotuolissani istui joku...joku...tällainen...
On ihanaa todeta, miten ihania ihmisiä täällä maalla löytyy! Nyt me synnyinseutuni reissumme jälkeen lepäilemme jonkin aikaa...kunnes...kuuluu pyyntö itäisestä Suomesta ja sitten taas kohdistamme auton nokkamme kohti Lappeenrantaa, jossa meidän tietokoneet on nyt korjattavana.
Mutta nyt on tullut aika toivottaa teille ihan jokaiselle oikein mukavaa illan jatkoa ja ihanaa tulevaa viikonloppua!
sunnuntai 10. heinäkuuta 2011
SIRULANDIAN PIHANÄKYMIÄ
Tänään on sunnuntai ja 10. päivä heinäkuuta. Asteita on +26. Aurinko loistaa pilvettömältä, siniseltä taivaalta ja puiden oksat nukkuvat vielä eilisen ukkosen jälkeen. Yksikään lehti ei liikahda! Eilen olikin aikamoinen ukkonen, joka jylläsi tässä harjun ympäri, mutta onneksi otimme kaikki piuhat pois, joten nyt ei ainakaan tullut vahinkoa enää. Muutaman kerran satoi aika rankasti, mutta kokonaisuudessaan sade jäi aika vähäiseksi ainakin tälle seudulle. Mutta toki eilinen ukkosmyrsky on tehnyt jälleen paljon tuhoja ainakin länsi-Suomessa ja Porin tienoilla.
Minä aloitin toissa päivänä toisen hihan neulomista ja sain kuin sainkin sen eilen jo valmiiksi. Nyt on keltainen nuttutakkinikin jo niin valmis, että ihan pieni osa hihasta puuttuu vielä yhteen ompelemiselta ja sitten se on siinä. Toki minä aion vielä tänään sen viimeistelläkin, sillä mitään ei aloiteta ennen kuin on vanhat saatu valmiiksi. No, tai ainakin nyt tämä nuttuni. Seuraavaksi olenkin jo suunnitellut kutovani tästä samaisesta ihanasta Palma-langasta Heidille mekon. Saas nähdä, miten se onnistuu, mutta ainakin jotenkuten. Kudon aina sen verran, mitä käteni antaa myöten, joten enpä ole mikään nopia kutoja. Mutta onhan tässä aikaa!
Eilen istuskelin parvekkeella ja oli niin aavemaisen hiljaista ja hämärääkin, kun ukkosmyrsky lähestyi. Sain kuitenkin otettua joitakin kuvia ja ne ovat nyt tässä ikuistettuna:
Tällaisia näkymiä on siis parvekkeeltamme kuvattuna...
...ja sieltähän pilkistää myös horsmia...
...rehevyyttä riittää...
...on vaahteroita, syksyllä värikkäitä...
...ja koiranputkea...
...ja tässä aivan parvekkeemme vieressä on iso, kaunis tuoksupensas, joten enpä voi istuskella parvekkeellakaan kovin kauan aikaa, kun ottaa henkeen...
...mutta näin kaunis valkoinen kukka...
...ja pihaa toiselta puolen...
...ja toiselta eli oikealta puolelta.
Luonnon kauneutta riittää meillä ikkunoista katsottavaa, kun vuodenajat vaihtuvat ja luonto muuttaa muotoaan.
Mutta nyt toivottelen teille kaikille oikein leppoisaa päivän jatkoa ja kesä vaan jatkuu!
Minä aloitin toissa päivänä toisen hihan neulomista ja sain kuin sainkin sen eilen jo valmiiksi. Nyt on keltainen nuttutakkinikin jo niin valmis, että ihan pieni osa hihasta puuttuu vielä yhteen ompelemiselta ja sitten se on siinä. Toki minä aion vielä tänään sen viimeistelläkin, sillä mitään ei aloiteta ennen kuin on vanhat saatu valmiiksi. No, tai ainakin nyt tämä nuttuni. Seuraavaksi olenkin jo suunnitellut kutovani tästä samaisesta ihanasta Palma-langasta Heidille mekon. Saas nähdä, miten se onnistuu, mutta ainakin jotenkuten. Kudon aina sen verran, mitä käteni antaa myöten, joten enpä ole mikään nopia kutoja. Mutta onhan tässä aikaa!
Eilen istuskelin parvekkeella ja oli niin aavemaisen hiljaista ja hämärääkin, kun ukkosmyrsky lähestyi. Sain kuitenkin otettua joitakin kuvia ja ne ovat nyt tässä ikuistettuna:
Luonnon kauneutta riittää meillä ikkunoista katsottavaa, kun vuodenajat vaihtuvat ja luonto muuttaa muotoaan.
Mutta nyt toivottelen teille kaikille oikein leppoisaa päivän jatkoa ja kesä vaan jatkuu!
perjantai 8. heinäkuuta 2011
KONE TULI KOTIIN...
Tänään on perjantai ja 8. päivä heinäkuuta. Ulkona on jälleen niin kuumaa, että minun ei sinne pidä mennä. Asteita on +26 ja myös viikonloppuna on luvassa helteitä. Mutta ehkäpä sitten saamme sadettakin taas joitakin päiviä.
Tänään haimme tietokoneeni kotiin, koska emme oikein tiedä, mitä sille on tehty vai onko tehty vieläkään mitään. No, kone oli siellä yli 2 viikkoa. Jo oli aikakin hakea se pois. Lähdemme maanantaina poikani luokse ja viemme koneen hänelle katsottavaksi.
Mutta eipä tässä tämän enempää. Tältä koneeltani on kuvat ja videopätkät siirretty jo Buffaloon, joten saan ne sitten siirrettyä tuohon toiseen koneeseenkin hyvin.
Mutta nyt toivottelen teille kaikille oikein mukavaa ja leppoisaa viikonloppua!
Tänään haimme tietokoneeni kotiin, koska emme oikein tiedä, mitä sille on tehty vai onko tehty vieläkään mitään. No, kone oli siellä yli 2 viikkoa. Jo oli aikakin hakea se pois. Lähdemme maanantaina poikani luokse ja viemme koneen hänelle katsottavaksi.
Mutta eipä tässä tämän enempää. Tältä koneeltani on kuvat ja videopätkät siirretty jo Buffaloon, joten saan ne sitten siirrettyä tuohon toiseen koneeseenkin hyvin.
Mutta nyt toivottelen teille kaikille oikein mukavaa ja leppoisaa viikonloppua!
lauantai 2. heinäkuuta 2011
LEPPOISAA VIIKONLOPPUA KAIKILLE!
Tänään on lauantai ja 2. päivä heinäkuuta. Nyt on jo asteita +24 ja luvattu on jopa +27 astetta, että huhhuh. Mutta onneksi täällä sisätiloissa on viileämpää.
Olen laittanut useimmat blogini lomalle kesän ajaksi, mutta ajattelin nyt jatkaa tätä blogiani muiden sijaan ainakin koko kesän ajan. Tänne kirjoittelen nyt meidän kuulumisia kesän aikana ja ehkäpä siitä eteenpäinkin. Olen laittanut kaikkiin blogeihini uudet, kauniit Pihlajanmarjan blogipohjat, joista pidän tosi paljon. Kaikki ovat hyvin puhuttelevia, vanhanaikaisia, ihania.
Mutta nyt on taas tämän kesän juhannusjuhlat vietetty ja ikimuistoinen juhannus tästä juhannuksesta tulikin. Oli todellakin aivan ihanaa viettää juhannusta tyynen järven rannalla rakkaitteni seurassa. Kiitos vielä kerran teille, olette minulle rakkaita!
Eilen kävin kampaajallani ja nyt on hiukset lyhyet, kesähiukset, kuten sanotaan. Näitä on nyt helppo hoitaa, kun ei tarvitse mitenkään kierrellä papiljotteja eikä kampailla fiinisti. Nämä hiukset kun vaan pesee ja kampaa, niin se on siin´. Kiitos kampaajalleni, että loi minulle hyvän kesätukan!
Eilen piipahdimme myös ostoksilla, kun maanantaina suunnistamme auton nokkamme kohti pohjoista. Rakkaani vei minut makeishyllyn eteen ja kysyi, että "haluaisitko Marabouta?", johon minä "no, tottahan toki, vielä kysyt!" Ja niin tupsahti Marabou levy koppaan. No, toisella puolen sattuikin sitten olemaan leluhylly ja sen ohihan me ei päästä ellei joku sieltä hyppää syliini. Ja niin kävi eilenkin. No, sieltä hyppäsi syliini tällainen erikoisuus:
Tämä nukkeliini on aika erikoinen erikoisine kampauksineen ja muutenkin on hyvin, hyvin pieni. Mutta tosi suloinen hän on ja vaatteitakin alan tekemään sitten syksyllä oikein roppakaupalla kaikille. Mikähän tämän nimeksi sopisi? Olisikohan Daisy sopiva nimi! Siis hän olkoon Daisy! Onneksi tältäkin nukkeliinilta saa vaatteet pois, kun nykyään nuo vaatteet ovat tarroilla kiinni, joten ne on hyvin helpot ottaa pois ja laittaa uudet tilalle.Kiitos rakkaani jälleen tästäkin uudesta ihanauudesta! Ja kiitos maukkaasta viineristä ja kahvista, jotka nautimme ostosten lomassa!
Minulla on ollut monena yönä hyvin erikoinen tilanne. Illalla vatsani turpoaa kuin pullataikina ja on huono olo, vaikka en paljoa syökään. Yöllä olen aivan hiestä märkä ja ihoni on tosi kuuma, joten valelen yölläkin monta kertaa kylmää vettä iholleni. Enpä tiedä, mistä moinen johtuu, mutta uusi juttu se ainakin nyt on, joten ensi yönä mittaan kuumeen, mikäli jaksan. Tämä oire uusiutuu joka yö noin kello 12-4 välillä ja sitten helpottaa ja iho viilenee. No, pitänee vaan nyt seurata tilannetta.
Mutta maanantaina siis suuntaamme kulkumme kohti pohjoista ja siitä kerron sitten taas toisessa blogissani eli täällä:Helenan blogi.
Nytpä toivottelen teille kaikille oikein mukavaa lauantai päivän jatkoa ja leppoisaa viikonloppua!
Olen laittanut useimmat blogini lomalle kesän ajaksi, mutta ajattelin nyt jatkaa tätä blogiani muiden sijaan ainakin koko kesän ajan. Tänne kirjoittelen nyt meidän kuulumisia kesän aikana ja ehkäpä siitä eteenpäinkin. Olen laittanut kaikkiin blogeihini uudet, kauniit Pihlajanmarjan blogipohjat, joista pidän tosi paljon. Kaikki ovat hyvin puhuttelevia, vanhanaikaisia, ihania.
Mutta nyt on taas tämän kesän juhannusjuhlat vietetty ja ikimuistoinen juhannus tästä juhannuksesta tulikin. Oli todellakin aivan ihanaa viettää juhannusta tyynen järven rannalla rakkaitteni seurassa. Kiitos vielä kerran teille, olette minulle rakkaita!
Eilen kävin kampaajallani ja nyt on hiukset lyhyet, kesähiukset, kuten sanotaan. Näitä on nyt helppo hoitaa, kun ei tarvitse mitenkään kierrellä papiljotteja eikä kampailla fiinisti. Nämä hiukset kun vaan pesee ja kampaa, niin se on siin´. Kiitos kampaajalleni, että loi minulle hyvän kesätukan!
Eilen piipahdimme myös ostoksilla, kun maanantaina suunnistamme auton nokkamme kohti pohjoista. Rakkaani vei minut makeishyllyn eteen ja kysyi, että "haluaisitko Marabouta?", johon minä "no, tottahan toki, vielä kysyt!" Ja niin tupsahti Marabou levy koppaan. No, toisella puolen sattuikin sitten olemaan leluhylly ja sen ohihan me ei päästä ellei joku sieltä hyppää syliini. Ja niin kävi eilenkin. No, sieltä hyppäsi syliini tällainen erikoisuus:
Minulla on ollut monena yönä hyvin erikoinen tilanne. Illalla vatsani turpoaa kuin pullataikina ja on huono olo, vaikka en paljoa syökään. Yöllä olen aivan hiestä märkä ja ihoni on tosi kuuma, joten valelen yölläkin monta kertaa kylmää vettä iholleni. Enpä tiedä, mistä moinen johtuu, mutta uusi juttu se ainakin nyt on, joten ensi yönä mittaan kuumeen, mikäli jaksan. Tämä oire uusiutuu joka yö noin kello 12-4 välillä ja sitten helpottaa ja iho viilenee. No, pitänee vaan nyt seurata tilannetta.
Mutta maanantaina siis suuntaamme kulkumme kohti pohjoista ja siitä kerron sitten taas toisessa blogissani eli täällä:Helenan blogi.
Nytpä toivottelen teille kaikille oikein mukavaa lauantai päivän jatkoa ja leppoisaa viikonloppua!
maanantai 27. kesäkuuta 2011
SIRULANDIAN KUULUMISIA JA MAALLA ASUMISEN IHANUUTTA
Tänään on maanantai ja 27. päivä kesäkuuta. Aurinko on paistanut jo aikaisesta aamusta asti ja asteita on luvassa +22, mutta koko viikon on luvattu hellettä. No, eipähän tee mieli ulos siitepölyjen sekaan, ei todellakaan.
Nyt on taas juhannuskin juhlittu ja ikimuistoinen juhannus minulla olikin pitkästä aikaa. Oli niin ihanaa seurata lasten iloisia leikkejä ja riemun kiljahduksia. Oona ja Nono juoksivat siellä riemuissaan ja välillä saivat lapsilta syliä ja haleja.
Mutta juhannus oli hyvin kaunis ja siitä sydämeni nautti.
Tässä Oona ja Nono nauttivat vapaana juoksemisesta...
...ja tässä he ovat mummin halittavina...
...Nono kesäkampauksessaan ja on siis Sirun isä...
...ja tässä Oona-äiti mummin sylissä...
...ja on juhla ja juhannusilta...
...luonto kauneimmillaan...
...kukkien loistoa...
...sorsan poikasia uiskentelemassa...
Tässäpä tätä juhannuksen kauneutta! Voiko enää kauniimpaa olla!
Mutta nyt toivottelen teille kaikille oikein leppoisaa illan jatkoa ja turvallista alkanutta viikkoa!
Nyt on taas juhannuskin juhlittu ja ikimuistoinen juhannus minulla olikin pitkästä aikaa. Oli niin ihanaa seurata lasten iloisia leikkejä ja riemun kiljahduksia. Oona ja Nono juoksivat siellä riemuissaan ja välillä saivat lapsilta syliä ja haleja.
Mutta juhannus oli hyvin kaunis ja siitä sydämeni nautti.
Mutta nyt toivottelen teille kaikille oikein leppoisaa illan jatkoa ja turvallista alkanutta viikkoa!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)