Mutta eilen olikin hieman kiireinen päivä ja ei tänäänkään voi makaamaan jäädä. Minähän pääsen tänään taas hierojalle, jonka jälkeen onkin aivan taivaallinen olo ja veri kiertää hyvin. Mutta milloin minun käteni jaksavat pitää puikkoja? Sitä en tiedä, mutta toiveajatteluna sanoisin, että jonain päivänä. Mutta toivossa on hyvä elää!
Tänään otin käteeni kirjan nimeltä Ruusuja, josta laitan pienen värssyn teille ihan jokaiselle:
Sun untesi valkea polku,
se satujen linnaan vie,
on ruusuilla kukitettu
tuo lapsuuden kultainen tie.
Kirjoittaja on tuntematon
Siispä, ruusuja teille kaikille!
Ja nyt sitten toisenlaisiin kuviin, joita olen tehnyt:
Ja nyt toivottelen teille kaikille oikein ihanaa ja nautinnollista päivän jatkoa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tulen iloiseksi kommentistasi, kiitos!